Teemailta: TKI-rahoitus kasvaa. Miten potti jaetaan?

Aika 
Tiistai 7.11.2023 klo 17.15–18.45
Paikka 
Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki).

Viime vuoden lopulla valmistunut laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta määrää TKI-rahoituksen nostamisen 4 %:n bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Koska rahoituksen jakautumista eri TKI-alueiden kesken ei laissa tarkemmin määritellä, jäi tilanne avoimeksi. Syksyn aikana onkin kuultu puheenvuoroja sekä yritysten ja innovaatiorahoituksen että yliopistojen ja perustutkimuksen puolesta.

Miten potti jaetaan? Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan aiheesta Suomen Tiedeseuran ja Suomalaisen Tiedeakatemian yhteiseen tilaisuuteen Tieteiden talolle Helsinkiin tiistaina 7.11.2023.

Aiheesta alustavat Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimo, Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen ja tieteen akateemikko, emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto. Illan moderaattorina toimii kansleri, emeritusprofessori Kari Raivio.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.

Tilaisuutta voi seurata myös suorana lähetyksenä verkon välityksellä, linkki striimiin löydät TÄÄLTÄ.

 

Suomalaisen pakolaispolitiikan puoli vuosisataa – Chilen vallankaappauksesta tähän päivään

Seminaari 18.10.2023

Tasan 50 vuotta sitten Kalevi Sorsan hallitus teki päätöksen ottaa vastaan Chilestä poliittisia pakolaisia. Suomeen heitä tuli alle 200, Ruotsiin saapui yli 11 000 chileläistä. Myös Suomessa chileläisillä oli kuitenkin iso näkyvyys ja vaikutus. He olivat ensimmäinen Euroopan ulkopuolelta saapunut merkittävä pakolaisryhmä maassamme. Chilen vallankaappaus ja pakolaisuus olivat osaltaan myös muuttamassa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja ihmisoikeuspolitiikkaa.

Seminaari keskittyy Chilen vallankaappaukseen 50 vuotta sitten, mutta pakolaisuutta käsitellään historian lisäksi myös nykypäivän näkökulmasta. Chileläisten jälkeen Suomeen saapui 1970-luvulla noin 500 venepakolaista Vietnamista ja tuhansia Afrikan sarven sotaa pakenevia somalialaisia 1990-luvun alussa. Myöhemmin isoja pakolaisryhmiä on tullut esimerkiksi Afganistanista, Irakista ja Turkista.

Erilaisten siirtolais- ja pakolaisryhmien vastaanotto ja sopeutuminen on Suomessa ollut erilaista. Seminaarissa pohditaan asiantuntijapuheenvuorojen ja paneelin kautta suomalaisen
pakolaispolitiikan syntyä, muotoutumista ja kipukohtia sekä tämän päivän tilannetta.

Seminaari jakautuu kahteen osuuteen. Ensimmäisessä osassa klo 13-15 keskitytään chileläispakolaisten vastaanottoon, heidän omiin kokemuksiin sekä vaikutukseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Toisessa osassa klo 17-19 syvennytään Suomen pakolaispolitiikan pitkään linjaan – mikä on muuttunut 50 vuodessa, ja mikä taas ei?

Seminaari striimataan: linkki striimiin.

Tilaisuus on avoin kaikille eikä siihen ole ilmoittautumista. Tervetuloa!

Tilaisuuden järjestävät Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry, Chile50-ryhmä, Helsingin yliopisto, Suomen Tiedeseura, Suomen YK-liitto ja Suomen Pakolaisapu.

Tiedekulman esteettömyystiedot: Tiedekulma on esteetön tila ja esteetön sisäänkäynti sijaitsee Yliopistonkadun sekä Fabianinkadun kulmassa. Vessat ovat 2 ja K1 kerroksissa, näihin kerroksiin pääsee hissillä.

Ohjelma:

Klo 13 Tilaisuuden avaus
● Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry
● Helsingin yliopisto
● Chilen suurlähetystö Suomessa

Klo 13.15-15 Alustukset ja keskustelu: Chileläispakolaiset suomalaisen pakolaispolitiikan historiassa
● VTT Matti Välimäki: ”Vuoden 1973 vastaanottopäätös osana suomalaisen
pakolaispolitiikan pitkää kehitystä”
● Professori Jussi Pakkasvirta: ”Miten Chilen vallankaappaus muutti
Pohjoismaita?”
● FM Adrian Soto: ”Chileläisenä Suomessa – sopeutuminen ja muutos”
Moderaattori: FT Auli Leskinen

Klo 15-17 Tauko

Klo 17-19 Paneelikeskustelu: Suomen pakolaispolitiikka ennen ja nyt
● Toiminnanjohtaja Annu Lehtinen, Suomen Pakolaisapu
● Toiminnanjohtaja Tobias van Treeck, IOM Finland
● Berivan Suleiman, Vuoden pakolainen 2023
● Alfonso Padilla

Moderaattori: Dosentti Erkki Tuomioja, Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry

Lisätiedot:
Heta Hedman
Pääsihteeri
Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry
heta.hedman@hwb.fi
puh. 0406608979

 

Symposium: Litium – pärjäämmekö ilman?

Aika: Torstai 12.10.2023 klo 17.00–19.00
Paikka: Porthania, PII, Yliopistonkatu 3, Helsinki

Litium on alkuaine, joka vanhastaan tunnetaan lääkkeenä. Nykyisin se pyörittää maailmaa litium-ioniakuissa. Symposiossa käsitellään litiumin esiintymistä ja käyttöä sekä lääkkeenä että akkumateriaalina. Ohjelmassa on myös esimerkkejä vaihtoehtoisista energian tuotantomenetelmistä.

Tilaisuus striimataan, joten keskusteluja voi seurata myös etänä. Linkki striimiin: https://video.helsinki.fi/unitube/live-stream.html?room=l21

Ohjelma:

Litiumin esiintyminen maapallolla – Petri Peltonen, Helsingin yliopiston taloudellisen
geologian professori

Kaivoslaki – Kai Kokko, Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori

Litium lääkkeenä – Tomi Rantamäki, Helsingin yliopiston farmakologian professori

Litiumakun toiminta – Tanja Kallio, Aalto-yliopiston sähkökemian professori

Sodium battery – David Brown, CEO, Broadbit Batteries

Virtausakku – Pekka Peljo, Turun yliopiston materiaalitekniikan apulaisprofessori

Tilaisuus on kaikille avoin, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa!

Järjestäjä: Suomen Tiedeseura

Mikä mies Matti Klinge oli?
Vad var Matti Klinge?
A la recherche de Matti Klinge

Muistoseminaari professori Matti Klingen (1936–2023) kunniaksi

Helsingin Yliopiston juhlasalissa 9. X 2023 kello 14:00–16:00 Aleksanterinkatu 5. Esteetön sisäänkäynti Fabianinkatu 33.

Tässä Matti Klingen elämää ja monipuolista toimintaa valottavassa seminaarissa yhdeksän hänet eri tavoin tuntenutta vaikuttajaa tuovat esiin muistoja ja tulkintoja tiedemiehestä ja verkostoituneesta ihmisestä.

Helsingin yliopiston professori Klinge vaali yliopiston kulttuuriperintöä ja välitti historiaa myös yliopiston ulkopuolella.

Seminaarin järjestävät hänen ystävistään ja oppilaistaan muodostettu muistokomitea yhteistyössä muiden häntä lähellä olleiden tahojen kanssa.

Ennen seminaaria järjestetään kahvi- ja leivoshetki Helsingin yliopiston päärakennuksen uudella katetulla Agora-sisäpihalla kello 13–14.

Seminaarin jälkeen osallistujat ovat tervetulleita Helsingin kaupungin vastaanotolle professori Matti Klingen kunniaksi Kaupungintalossa kello 17.00–19.00.

Kaikki tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia, eikä niihin ole mahdollista osallistua etäyhteydellä.

Kutsua saa mielellään levittää.

Tarkka ohjelma ja ilmoittautuminen viimeistään 30.9:
www.lyyti.in/Klinge

Järjestäjä: Matti Klingen muistokomitea
Eira Aalto – Tuomas Heikkilä – Rainer Knapas – Laura Kolbe – Mirkka Lappalainen – Henrik Meinander – Märtha Norrback – Stig-Björn Nyberg – Toni Piipponen – Kristina Ranki – Henrika Tandefelt

Yhteistyössä: Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki, Suomen Tiedeseura, Eteläsuomalainen Osakunta, HYY, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Niilo Helanderin säätiö ja Mannerheim-museo

Symposium “Klimat och anpassning/Climate and Adaptation”

Aika: 28.9.2023 klo 9-17.30

Paikka: Tieteiden talo (sali 104), Kirkkokatu 6, Helsinki

Symposiumin järjestää Suomen Tiedeseuran Biotieteellinen osasto.

Symposiumin kieli on ruotsi tai englanti, ja symposio on luonteeltaan ajankohtaista keskustelua.

Tilaisuus striimataan, joten keskusteluja voi seurata myös etänä tämän linkin kautta.

Symposium on maksuton, mutta vaatii ilmoittautumisen seuraavan linkin kautta: https://forms.gle/tjkoJhPSa6L79qDj6

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 20.9.2023.

Lisätietoja antaa Erik Bonsdorff Erik.Bonsdorff@abo.fi +358405363539 tai Dan Lindholm dan.lindholm@helsinki.fi

OHJELMA:

08:30-09:00 Registrering och kaffe

09:00-09:15 Välkomstord
Finska Vetenskaps-Societetens ordförande professor Hannu Koskinen
Biovetenskapliga sektionens ordförande professor Dan Lindholm

09:15-10:15 Globala klimataspekter och anpassning
Ordförande: professor Erik Bonsdorff

Professor Timo Vesala (Helsingfors universitet): The biosphere and climate change
Professor Magnus Nyström (Stockholm Resilience Center): Biosphere Resilience in the Anthropocene – Biosfärens resiliens i Antropocen

10:20-12:00 Ekosystemeffekter i tid och rum
Ordförande: professor Erik Bonsdorff
Forskningsprofessor Johanna Tamminen (Finlands Meteorologiska Institut): Satellitmätningar av växthusgaser och luftföroreningar
Professor Mikael Fortelius (Helsingfors universitet): Invasiva och utrotningshotade arter i ett långt tidsperspektiv
Associate professor Anna Törnroos-Remes (Åbo Akademi): Brytpunkter i marin biodiversitet – lärdomar från Östersjön och Arktis/Tipping points in marine biodiversity – lessons from the Baltic and the Arctic
Professor Alf Norkko (Tvärminne Zoologiska Station): Kustekosystem i snabb förändring – hur påverkar det kolsänkorna?

12:00-13:00 Lunch

13:00-14:20 Försörjning och hållbar utveckling
Ordförande: professor Kristina Lindström
Professor Kristina Lindström (Helsingfors universitet): Matproduktion & planetära gränser
Professor John Sumelius (Helsingfors universitet): Hur kan livsmedelsförsörjningen i världen tryggas i harmoni med de globala målen?
Filosofie doktor, forskningschef Mila Sell (LUKE): Globala effekter genom lokala lösningar? Erfarenhet från Afrika
Agronom, doktorand Juuso Joona (Helsingfors universitet): Kolsänkor i jordbruket

14:30-15:30 Klimat och hälsa
Ordförande: professor Dan Lindholm
Ledande forskare Aki Sinkkonen (LUKE & Helsingfors universitet): Changing living environment and immune response – correlations or causalities?
Associate professor Tarja Sironen (Helsingfors universitet): Emerging viral threats to One Health
Professor Tari Haahtela (HUS, Inflammation Center): Biodiversity and health

15:30-15:45 Kaffe & frukt

15:45-16:45 Klimat och samhälle
Ordförande: professor Vineta Fellman
Professor Eeva Furman (Statsrådets kansli): Klimatfrågan inom samhällelig omställning till hållbarhet
Professor Markku Ollikainen (Helsingfors universitet och ordförande i Finlands nationella klimatpanel): Adaptation to climate change
Professor Mikael Hildén (Finlands Miljöcentral): Anpassning till vadå? Vem bryr sig?

16:45-17:30 Sammanfattande diskussion
Ordförande och moderator: professor Erik Bonsdorff
Medverkande: professor Magnus Nyström, professor Johanna Tamminen, professor Kristina Lindström, professor Eeva Furman, professor Mikael Hildén, professor Markku Ollikainen

9-10.11.2022

Vetenskapen i demokratins tjänst

Videotallenne tilaisuudesta nähtävissä YouTubessa: 9.11.2022 ja 10.11.2022

Kungl. Vetenskaps- och Vitterhets-Samhället i Göteborgs och Finska Vetenskaps-Societetens gemensamma symposium 9-10 november 2022

Tid: Onsdag-torsdag 9-10.11.2022

Plats: HANAHOLMEN – Kulturcentrum för Sverige och Finland, Hanaholmsstranden 5, FI-02100 Esbo

Moderator: Jan Andersson, MTV Uutiset

Evenemanget är avgiftsfritt, men förutsätter en förhandsanmälan.

Anmälan: Senast 27.10 kl. 23.59 (finsk tid)/kl. 22.59 (svensk tid) via denna länk.

Symposiet strömmas också på Hanaholmens Youtube-kanal och läggs senare ut på Finska Vetenskaps-Societetens webbplats.

Språk: Svenska. Kysymyksiä ja kommentteja voi esittää myös suomeksi.

Syftet med symposiet är att lyfta fram betydelsen av vetenskaplig kunskap då man fattar beslut i demokratier. Vetenskapen är och ska vara till gagn för mänskligheten. Det ankommer såväl dem som sysslar med vetenskap som politiska beslutsfattare att uppfylla denna grundsats.

Verkligheten är dessvärre en annan och i auktoritära stater används vetenskaplig kunskap med eller mot forskarnas vilja ofta i repressiva syften. Liberala demokratier är den bästa garantin för att forskarna ges frihet att verka och implementera välfärd, fred och ekologisk hållbarhet. Länken mellan vetenskaplig kunskap och politiskt beslutsfattande är inte problemfri och en effektivare väg att ta vara på kunskap som skapas vid universiteten ligger högt på vår dagordning.

Symposiet Vetenskapen i demokratins tjänst är ett gemensamt initiativ av Finska Vetenskaps-Societeten och Kungl. Vetenskaps- och Vitterhets-Samhället i samråd med Kulturcentret Hanaholmen.

Symposieprogrammet onsdag 9 november 2022

14.00 Välkomstord
Hannu Koskinen, ordförande för Finska Vetenskaps-Societeten
Filip Johnsson, ordförande för Kungl. Vetenskaps-och Vitterhets-Samhället i Göteborg
Kimmo Sasi, direktionsordförande för Hanaholmen – kulturcentrum för Sverige och Finland

14.20 Session I: Demokratins tillstånd
Den liberala demokratin och de nordiska välfärdsstaterna. Professor Jan Sundberg, Helsingfors universitet
Demokratin på reträtt i världen. Professor Staffan I Lindberg, Göteborgs universitet

15.10 Kaffepaus

15.30 Session I fortsätter
Når vetenskapen fram till konsumenterna i medierna? Docent Ulrika Andersson, SOM-institutet vid Göteborgs universitet
Är politiska beslutsfattare öppna för vetenskaplig kunskap? Professor Mikael Collan, överdirektör för Statens ekonomiska forskningscentral VATT

16.20 Panel: Hur försvara demokratin?

Symposieprogrammet torsdag 10 november 2022

9.00 Session II: Klimatvänlig energiförsörjning
Polarisering i energidebatten och påverkan på demokratin. Professor Margareta Björklund-Sänkiaho, Åbo Akademi
Kan vi nå social acceptans för klimatomställningen? Docent Niklas Harring, Göteborgs universitet

9.50 Kaffepaus

10.00 Session II fortsätter
Höga drivmedelspriser – hot eller möjlighet? Professor Peter Lund, Aalto universitet
”The fossil fuel curse” – hur kan vi ta oss ur den? Professor Filip Johnsson, Chalmers Tekniska högskola

10.50 Panel: Vetenskapens roll i energidebattens tjänst

12.00 Lunch

13.30 Session III: Hur hantera en pandemi?
Hur agera förnuftigt när forskningsrönen är motstridiga? Professor Jan Albert, Karolinska Institutet
Bättre att agera nationellt eller kan en pandemi bekämpas effektivt i nordisk gemenskap? Professor Mika Salminen, Institutet för hälsa och välfärd

14.20 Kaffepaus

14.40 Session III fortsätter
Den medicinska forskningens genomslagskraft under pandemin. Professor Agnes Wold, Göteborgs universitet
Problemet att nå ut med vaccin till låginkomstländer, vad göra? Verksamhetsledare Linda Konate, Läkare utan gränser

15.30 Panel: Vad har Covid-19 lärt oss?

16.15 Avslutningsord
Mats Gyllenberg, Finska Vetenskaps-Societetens ständige sekreterare

Välkommen!

Tilläggsinformation: societas@scientiarum.fi, info@hanaholmen.fi

 

19.10.2022

Ukrainian researchers in Finland
– Symposium of The Finnish Society of Sciences and Letters

Videotallenne tilaisuudesta nähtävissä YouTubessa.

Time:            Wednesday 19 October 2022, 14:00 – 18:00

Venue:          House of Science and Letters
                       Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki

After Russia’s brutal attack on Ukraine on 24th February 2022, the Finnish Society of Sciences and Letters took prompt action to help Ukrainian scientists affected by the war. Just a little more than a week after the outbreak of war, the Society made grants for scientific research in Finland available to Ukrainian scientists who sorely needed assistance. In a short period of time, we granted 14 stipends to a total amount of 171 360 euro.

The purpose of the symposium is to bring our Ukrainian grantees together and give them the opportunity to present their research and make contacts with their co-patriots and with Finnish researchers. The seminar will end with a discussion of the current situation of research and education in Ukraine and Finland.

The symposium is open to everyone. There is no entrance fee. Welcome to the House of Sciences and Letters or follow the event via this link.

Programme

14:00 Professor Hannu Koskinen, President of the Finnish Society of Sciences and Letters:
Welcome address

14:05 Her Exellency Olga Dibrova, Ambassador of Ukraine to Finland:
Opening address

14:20 Oleksandra Nenko, University of the Arts Helsinki:
Ukrainian Arts in the Times of the War. Reflections on Changes and Challenges

14:40 Nataliia Odnosum, University of Helsinki:
Boris Pasternak’s novel “Doctor Zhivago” in the context of spiritual autobiography genre

15:00 Nataliia Novosolova, University of Eastern Finland:
Ukraine: Loose everything in one day
Between: change the life in 4 days
Finland: the new feel of life and research

15:20 Mariia Prystupa, University of Helsinki:
The contested landscapes of labor

15:40 Coffee break

16:00 Yuliia Bardadym, University of Helsinki:
Polymer research in Kyiv and Helsinki

16:20 Alina Hruba, University of Helsinki:
Finnish research towards Nordic legal studies

16:40 Oksana Domina, University of Helsinki:
The evolution of marketing industry: on the example of Finland and Ukraine

17:00 Mykola Iakovenko, University of Eastern Finland:
The energy law and policy research after the 2022 invasion of Ukraine: how security rational is overtaking the market paradigm

17.20 Discussion, moderator Professor Charlotta Wolff, University of Turku

17.45 Professor Mats Gyllenberg, Permanent Secretary of the Finnish Society of Sciences and Letters:
Closing remarks

More information:
Professor Mats Gyllenberg
Permanent Secretary of the Finnish Society of Sciences and Letters
E-mail: secretarius@scientiarum.fi
Phone: + 358 50 433 2920

 

11.7.2022

Ihminen ja muut eläimet

Suomen Tiedeseuran symposium Ihminen ja muut eläimet järjestetään osana Jyväskylän Kesää.

Aika:              11. heinäkuuta 2022 klo 14 – 17

Paikka:          Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto, auditorio
Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä

Voimmeko ymmärtää muita eläimiä? Miten eläimet ymmärtävät toisiaan? Mitä voimme sanoa eri lajien välisestä kommunikaatiosta? Miten ihminen ja muut lajit vaikuttavat toisiinsa historian valossa ja nykyisissä elinympäristöissä? Mikä on ihmisen asema osana laajempaa elonkirjoa, kun tarkastelemme sitä uuden tutkimustiedon ja ymmärryksen valossa? Käsitys ihmisen ja muiden lajien suhteesta on monin tavoin liikkeessä.

Symposiossa Ihminen ja muut eläimet kuusi oman alansa eturivin tutkijaa tarkastelevat ihmisen ja muiden lajien muuttuvia suhteita: eroja, yhtäläisyyksiä, ymmärtämistä ja sen rajoja, vaikutussuhteita ja vastuuta. Näkökulmat edustavat monilajista historiantutkimusta, infektio- ja evoluutioekologiaa, biologista antropologiaa, kulttuurintutkimusta ja filosofiaa. Puheenvuorojen lomassa yleisö voi esittää kysymyksiä.

Ohjelma:

Hannu Koskinen, Suomen Tiedeseuran puheenjohtaja, avaa symposiumin

Otto Latva, Turun yliopisto: Monilajinen historiantutkimus murtaa käsityksiä menneisyydestä ja rakentaa tulevaisuutta

Eva R. Kallio, Jyväskylän yliopisto: Puutiaiset ja zoonoositaudit muuttuvassa ympäristössä

Johanna Mappes, Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto: Kuinka eläinten välistä kommunikaatiota voidaan tutkia, kun emme puhu samaa kieltä?

Sonja Koski, Helsingin yliopisto: Lukevatko eläimet muiden mieltä?

Sanna Karkulehto, Jyväskylän yliopisto: Voiko eläintä lukea? Humanistiset tieteet ja inhimillisen ylittävät suhteet

Elisa Aaltola, Turun yliopisto: Ihminen eläimenä ja osana luontoa

Puheenjohtajana toimii Pauline von Bonsdorff, Jyväskylän yliopisto ja Suomen Tiedeseura

Tilaisuus on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.

25.8.2021

Nordiska perspektiv på självstyre: Åland, Grönland och Färöarna

Videotallenne tilaisuudesta nähtävissä YouTubessa.

Aika: Keskiviikkona 25. elokuuta 2021

Paikka: Hanaholmen – Ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Espoo

Med seminariet uppmärksammar vi att det är 100 år sedan lagen om Ålands självstyre stiftades. Åland är inte unikt i Norden, även Färöarna och Grönland har ett omfattande självstyre som i vissa avseenden är längre utvecklade än den på Åland. Förslaget till ny Ålands självstyrelselag är under beredning. För att lagen ska träda i kraft, ska den godkännas av både riksdagen och lagtinget. Seminariet är ägnat att ge impulser till beslutsfattarna om hur ålänningarna klarar av att sköta sitt självstyre och hur man lyckas med detta på Färöarna och Grönland.

10:00 Öppning

10:10 Inledningsanförande
Justitieminister Anna-Maja Henriksson

10:25 Färöarna och Grönland
lektor Maria Ackrén

10:45 Ålands utveckling från självstyrelselagens tillkomst den 6 maj 1920 till nutid
doktorand Ida Jansson, Lunds universitet

11:05 Handläggningen av Ålandsfrågor i riksförvaltningen
lagstiftningsrådet Janina Groop-Bondestam, Justitieministeriet

11:30 Lunch

12:30 Kvaliteten i det åländska självstyret
professor Jan Sundberg, Helsingfors universitet

13:00 Paneldiskussion. Moderator riksdagsledamot Mats Löfström

13:30 Utfallet i det åländska beslutsfattandet
professor Stefan Sjöblom, Helsingfors universitet

13:50 Kvaliteten i Färöarnas utvidgade självstyre och relationen till Danmark
lektor Hallbera West, Fróðskaparsetur Føroya

14:15 Kaffe

14:45 Kvaliteten i Grönlands utvidgade självstyre och relationen till Danmark
lektor Maria Ackrén, Illsimatusarfik

15:10 Paneldiskussion om de färöiska och grönländska exemplen som modell för Åland – Finland.
Moderator docent Pär Olausson, Mittuniversitetet

16:00 Dialog med bland andra lantrådet Veronica Thörnroos om den kommande självstyrelselagens förtjänster och brister

16:30 Slut för dagen

Järjestäjät: Suomen Tiedeseura, Hanasaari – Ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus

Kieli: Ruotsi. Kysymyksiä voi esittää myös suomeksi.

Tilaisuus on maksuton, mutta vaati ennakkoilmoittautumisen viimeistään 20.8.2021 seuraavan linkin kautta: https://www.lyyti.in/Nordiska_perspektiv_pa_sjalvstyre_Aland_Gronland_och_Faroarna_3169

Tapahtuma on osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.

11.-14.8.2021
Rauhan Symposium

Rauhan Symposiumin koko ohjelma löytyy tästä.

Perjantaina 13. elokuuta 2021 Suomen Tiedeseuraa järjestää seuraava symposiumin:

VAKAUS JA KESTÄVÄ KEHITYS ITÄMEREN ALUEELLA 2021 –

KULTTUURIKESKUS CRUSELLI, os. Kullervontie 11

moderaattorina toimittaja Jussi-Pekka Rantanen

10.00 – 10.15 Ministeriön tervehdys

10.15 – 10.30 Tiedeseuran avauspuheenvuoro

Hannu Koskinen, professori, Suomen Tiedeseuran puheenjohtaja

10.30 – 12.00 TULEVAISUUDEN ITÄMERI

Marine environments – our resources for a sustainable future in a changing climate

Anna Törnroos-Remes, apulaisprofessori, Åbo Akademi

Planeetan läpäisevä hyvinvointi Itämeren alueella – mahdottomuuksien illuusio vai tulevaisuuden mahdollisuus

Eeva Furman, Suomen ympäristökeskus

12.00 – 13.15 Lounas

13.15 – 14.45 MILTÄ VÄESTÖ NÄYTTÄÄ?

Miten Suomi ikääntyy? Väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet

Anna Rotkirch, tutkimusprofessori, Väestöliitto

Drivers of long-term trends in human numbers and capabilities for sustainable development

Wolfgang Lutz, IIASA

14.45 – 15.15 Kahvitauko

15.15 – 16.45 VOIKO VALHE MUUTTUA TOTUUDEKSI?

Media- ja informaatiolukutaito – osallistavan ja osaavan yhteiskunnan edellytys

Gunilla Widén, professori, Åbo Akademi

Beyond polarization and populism – strengthening Finnish democracy

Kim Strandberg, professori, Åbo Akademi

Symposium on ilmainen ja avoin kaikille. Ei ennakkoilmoittautumista.

Tapahtuma on osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.

A Night with the Space Nobelists

Suomen Fyysikkoseura julkaisee neliosaisen sarjan koostuen kolmen avaruustutkija-nobelistin haastatteluista sekä jaksosta, jossa suomalaiset avaruustutkijat keskustelevat aiheesta suomeksi. Sarjaa rahoittavat Suomen Tiedeseura ja Magnus Ehrnroothin säätiö.

Lisätietoja löytyy tämän linkin kautta.

30.3.2021
Rokotukset ennen ja nyt 

Videotallenne tilaisuudesta nähtävissä Youtubessa.

28.9.2020
Maailman monet kielet

Videotallenne tilaisuudesta nähtävissä Youtubessa

26.11.2019
Valeuutiset – demokratian uhka 

Videotallenne tilaisuudesta nähtävissä Youtubessa

• Akateemikko Ilkka Niiniluoto: Tieto ja totuus – voiko keneenkään luottaa?
• Tutkijatohtori Johanna Vuorelma (TaY) : Valeuutiset – ei mitään uutta auringon alla
• Viestinnän professori Esa Väliverronen (HY): Mihin katosi luottamus tieteeseen ja asiantuntijoihin?
• Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari (HY): Milloin valeuutisten teko ja levitys ovat lainvastaisia?
• Dosentti Antto Vihma (UPI): Päihittääkö asiantuntija valeuutiset?
• Kansleri (emeritus) Kari Raivio: ”Kyllä kansa tietää” – vai tietääkö?

Esitelmien jälkeen seuraa paneelikeskustelu, jonka moderaattorina toimii toimittaja Marko Junkkari (Helsingin Sanomat).